Harmaalokki on suurikokoinen lokki. Vanhalla linnulla on vaaleanharmaa selkä ja vaalea vatsa sekä kesällä valkoinen ja talvella harmaansuttuinen pää. Jalat ovat pinkit, ja mustassa siivenkärjessä on vaaleita täpliä. Nuoret linnut ovat harmaanruskean ja tumman kirjavia. Eri ikäisillä harmaalokeilla puku vaihtelee paljon, ja höyhenpuvun perusteella on määritettävissä neljä ikäluokkaa.
Vanhan linnun nokassa oleva punainen täplä toimii merkkinä ruokaa kerjääville poikasille: poikaset innostuvat kerjäämään, vaikka niille näytettäisiin pelkkää punaista täplää.
Ruokavalio on monipuolinen. Harmaalokki syö kaloja, selkärankaisia eläimiä, muiden lintujen poikasia sekä erilaisia jätteitä, ja se etsii ravintoa myös kaatopaikoilta, satamista ja toreilta. Pesimäympäristöä ovat meren saaristo, suuret järvet ja myös kaupungit, joissa laji pesii rakennusten katoilla. Lähimuuttaja: osa linnuista talvehtii Suomessa, osa muualla Euroopassa.
Parimäärät kasvoivat monin paikoin Suomenlahtea ja Saaristomerta 1980-luvulle asti, minkä jälkeen kanta on ollut laskeva — Suomenlahdella jo 1980-luvulta ja Saaristomerellä 1990-luvulta lähtien. Pohjanlahden kanta on sen sijaan runsastunut. Lintuasemaseurannassa havaintomäärät ovat puoliintuneet pitkällä aikavälillä, ja väheneminen on jatkunut 2020-luvulla.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.