Isokäpylintu on tukevarakenteinen käpylintu, jolla on suuri ja voimakas ristinokka. Ylänokan harja kaartuu jyrkästi alaspäin ja alanokka on voimakas.
Vanha koiras on pääosin punainen yläperää myöten, ja siivet ja pyrstö ovat tummanruskeat. Naaras on vihertävänruskea ja yläperä vihertävänkeltaisen sävyinen. Nuori lintu on vaalean harmaanruskea ja tiheästi tummajuovainen.
Isokäpylintu muistuttaa väritykseltään pikkukäpylintua, mutta on tukevampi ja sen nokka on selvästi suurempi ja jykevämpi.
Pesä rakennetaan yleensä mäntyyn. Ravintona ovat pääasiassa männyn siemenet, mutta isokäpylintu käyttää myös kuusen siemeniä, silmuja, hyönteisiä ja hämähäkkejä. Se ruokailee usein puiden latvuksissa ja käyttää ravinnonhankinnassa apunaan voimakasta ristinokkaansa.
Isokäpylintu on mäntyvaltaisten havumetsien laji, joka viihtyy erityisesti harvahkoissa mäntymetsissä ja laajoilla mäntykankailla. Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa, mutta esiintyminen on laikuittaista ja runsaus vaihtelee männyn siemensadon mukaan. Se on pikkukäpylintua harvalukuisempi, ja levinneisyys keskittyy Fennoskandiaan, Baltiaan ja Venäjän länsiosiin.
Isokäpylintu liikkuu ravinnon saatavuuden mukaan ja voi vaeltaa pesimäkausien välillä uusille alueille. Ravinto-olosuhteet vaikuttavat myös talvikausien havaintomääriin.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.