Jänkäsirriäinen on pienikokoinen ja lyhytjalkainen sirri, jolla on pitkä ja tyveltä melko paksu nokka; nokka kaartuu hieman alaspäin aivan kärjestä. Selkäpuoli on tummanruskeankirjava, ja päässä erottuu tunnusomainen kaksinkertainen vaalea silmäkulmanjuova, jonka osien välissä kulkee tumma juova.
Aikuisella linnulla kaulassa ja rinnassa on tiheää tummaa viirutusta ja täplitystä, ja vatsapuoli on valkoinen. Nuori lintu on aikuista hillitymmän värinen, ja selkäpuolen höyhenissä on ruosteenkeltaisia reunuksia. Koivet ovat tummat.
Jänkäsirriäinen pesii vetisillä aapasoilla usein löyhinä yhdyskuntina. Se ruokailee lietteillä sekä matalassa vedessä nokkaansa mutaan työnnellen. Ravintona ovat erilaiset selkärangattomat pieneläimet, ja muuttoaikana se syö myös nilviäisiä, äyriäisiä ja siemeniä.
Laji pesii Lapin, Kainuun ja Suomenselän pohjoisosien aapa- ja palsasoilla sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan suurimmilla suoalueilla. Jänkäsirriäisellä on useampi erillinen ja suhteellisen pienialainen pesimäalue: Euroopan pesimäkanta keskittyy Fennoskandiaan, ja Siperian keski- ja itäosissa tunnetaan kolme muuta erillistä aluetta.
Kevätmuutto ajoittuu touko–kesäkuun vaihteeseen ja syysmuutto heinä–syyskuulle. Huonolla säällä muuttajia voi kerääntyä levähtämään rannikoiden lietteille tavallista enemmän. Jänkäsirriäinen talvehtii Itä-Afrikassa sekä Lähi-idän ja Etelä-Aasian rannikkoseuduilla.
Pesimälinnuston linjalaskentojen perusteella pesimäkanta Suomessa on taantumassa.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.