Käki on hyvin pitkäpyrstöinen ja kapeasiipinen, ulkonäöltään haukkamainen lintu. Väritykseltään käkiä on kahdenlaisia: sinertävänharmaita ja punaruskeita. Vaalealla vatsapuolella on tiheä poikkijuovitus. Useimmiten käki havaitaan kuitenkin äänestä — koiraan toistuvasta kuk-kuu-laulusta.
Käki on Suomen ainoa pesäloinen: naaras munii munansa toisen lintulajin pesään, ja isäntälajin emot hautovat ja ruokkivat käenpoikasen. Suomessa yleisin isäntälaji on leppälintu, mutta eri isäntälajeja tunnetaan useita kymmeniä.
Ravintona ovat suuret hyönteiset ja muut selkärangattomat. Laji viihtyy kaikenlaisissa metsissä, jopa tunturikoivikossa, ja puuttuu lähinnä avotuntureilta ja ulkosaaristosta. Suomessa käki pesii käytännössä koko maassa merensaaristosta puuttomalle tunturiylängölle asti.
Pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja paikoin Etelä-Aasiassa. Rengastustietojen mukaan suomalaiset käet suuntaavat suoraan etelään, Välimeren yli kohti talvehtimisalueitaan.
Käen kanta ilmoitetaan soivina koiraina, koska laji lasketaan laulavien koiraiden perusteella.
Pesimälinnustolaskentojen tulosten mukaan käen pesimäkanta Suomessa on kasvanut noin 70 prosenttia viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, kun taas koko Euroopassa kanta on taantunut noin 40 prosenttia muutamassa vuosikymmenessä. Laajamittaiset taantumat ovat mahdollisesti johtuneet sekä maatalouden tehostumisesta ja suurten hyönteisten vähenemisestä että ilmastonmuutoksesta: keväiden lämmetessä käet eivät välttämättä kykene aikaistamaan kevätmuuttoaan yhtä tehokkaasti kuin monet isäntälajit, jolloin pesimäolosuhteet heikkenevät.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.