Mustarastas on keskikokoinen rastas. Koiras on kokonaan musta, ja sen nokka sekä silmärengas ovat keltaiset. Naaras ja nuori lintu ovat tummanruskeita. Olemus on tukeva ja pyrstö melko pitkä.
Ravintona ovat madot, hyönteiset, marjat ja siemenet. Talvisin mustarastas vierailee usein linturuokinnoilla.
Mustarastas on läntisen palearktisen alueen laji: se pesii suurimmassa osassa Eurooppaa sekä monin paikoin Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Pohjoiset ja itäiset linnut muuttavat, mutta suurimmalla osalla levinneisyysaluettaan mustarastas on paikkalintu.
Suomessa yhtenäinen levinneisyysalue yltää Tornioon ja Kuusamoon asti, ja Rovaniemen pohjoispuolella laji on harvalukuinen. Mustarastas pesii monenlaisissa lehti- ja sekametsissä, mutta myös ihmisen läheisyydessä: taajamissa, puistoissa ja kaupunkiympäristöissä. Lähimuuttaja, ja osa linnuista talvehtii Suomessa.
Rengastusaineiston perusteella vanhat linnut muuttivat keväällä nuoria viisi päivää aikaisemmin, kun taas syksyllä nuoret yksilöt muuttavat hieman aikaisemmin.
Pesimälinnustolaskentojen mukaan Suomen mustarastaskanta on kasvanut 1980-luvulta noin kolminkertaiseksi, ja levinneisyys on laajentunut huomattavasti kohti pohjoista. Runsastumisen taustalla ovat talvien leudontuminen sekä lintujen talviruokinnan yleistyminen, ja myös Suomessa talvehtivien lintujen määrät ovat kasvaneet. Lintuasemalla runsastuminen talvikausina on kuitenkin ollut vaisua, ja havaintomäärissä on paljon vuosien välistä vaihtelua muun muassa pihlajanmarjasadon mukaan. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin neljällä vuorokaudella ja syysmuutto viivästyi kahdeksalla vuorokaudella seurantajakson aikana.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.