Muuttohaukka on tukevarakenteinen jalohaukka, jolla on pitkät, teräväkärkiset siivet ja melko lyhyt pyrstö. Lentosiluetti on voimakas ja hieman ankkurimainen.
Aikuinen lintu on selkäpuolelta tumman siniharmaa ja vatsapuolelta vaalea tummine poikkijuovineen, ja leveä tumma viiksijuova erottuu selvästi valkoisesta poskesta ja kurkusta. Nuori lintu on ruskehtavampi ja vatsapuoli voimakkaasti pitkittäisjuovainen. Koivet ovat aikuisella keltaiset ja nuorella vihertävänkeltaiset, ja vahanahka on aikuisella kellertävänvihreä ja nuorella sinertävä. Nokka on harmaa ja kärjestä tumma, alanokan tyvessä on keltaista.
Muuttohaukka saalistaa lintuja lennosta nopeilla takaa-ajoilla ja syöksyhyökkäyksillä. Saaliiksi joutuu esimerkiksi kahlaajia, sorsia, lokkeja, kyyhkyjä ja kanalintuja. Pesä sijaitsee yleensä avosoiden mättäillä tai kalliojyrkänteillä; laji ei rakenna varsinaista pesää, vaan munii maahan kuoppaansa.
Elinympäristöä ovat laajat aapasuot, avotunturit, kalliojyrkänteet ja muut avoimet ympäristöt. Suomen pesimäkanta painottuu Lappiin ja Pohjanmaalle, ja lisäksi yksittäisiä reviirejä on Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Muuttohaukka on todellinen kosmopoliitti, joka pesii kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta, ja lajista erotetaan lähes kaksikymmentä alalajia. Vaikka lajin useat erikieliset nimet viittaavat muuttokäyttäytymiseen, suurin osa maailman populaatioista on paikkalintuja ja vain pohjoiset linnut muuttavat talveksi etelämmäs. Osa Suomen linnuista talvehtii Suomessa, mutta suurin osa muuttaa Länsi- ja Lounais-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.