Naakka on varista pienempi mustaharmaa lintu. Sen nokka on selvästi pienempi kuin variksella ja silmä harmaanvalkoinen. Harmaassa niskassa on usein kapea valkea vyö.
Naakka on kaikkiruokainen. Ravintona ovat muun muassa selkärangattomat eläimet, siemenet, lintujen munat ja poikaset sekä ihmisen tarjoamat ravintolähteet, ja laji vierailee myös linturuokinnoilla.
Naakka pesii ihmisen läheisyydessä niin taajamissa ja kaupungeissa kuin maaseudulla ja kirkonkylissä. Pesäpaikaksi kelpaavat rakennusten kolot, kivimuurit, piiput ja tuuletuskanavat, mutta myös voimalinjojen pylväiden ontot rakenteet. Suomessa yhtenäinen pesimäalue ulottuu Pohjois-Karjalaan ja Ouluun, ja sitä pohjoisempana pesimäkanta on harvempi.
Osittaismuuttaja: osa kannasta muuttaa etelämmäs, osa jää pesimäalueille talvehtimaan.
Naakkojen parimäärät Suomessa kasvoivat kuusin-seitsemänkertaisiksi 1980-luvulta alkaen, ja lintuasemaseurannassa havaintomäärät yli kuusinkertaistuivat. Pesimäkannan kasvamisen ohella levinneisyys on laajentunut. Runsastumisella on ilmeisesti useita syitä: talviaikainen kuolleisuus on vähentynyt talvien leudontumisen ja talviruokinnan ansiosta, ja lisäksi naakat ovat oppineet käyttämään uusia ravintolähteitä ja uusia pesäpaikkoja. Naakka on hyvin sopeutuvainen laji.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.