Pensaskerttu on solakka ja melko pitkäpyrstöinen kerttu. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, ja siivissä näkyy laajalti ruosteenruskeaa sävyä. Kurkku on valkea, ja tummaan poskeen muodostuu selvä väriraja. Kesäpukuisen koiraan pää on tuhkanharmaa, kun taas naaraan ja nuoren linnun pää on ruskehtava. Syksyisin yleisväritys muuttuu ruskeammaksi ja vatsapuolella näkyy kellanruskeaa sävyä. Koivet ovat vaaleanruskeat, ja laulu on nopeaa, kireää ja säksättävää.
Pensaskerttu rakentaa pesänsä matalalle pensaaseen, vadelmikkoon tai ruohoston suojaan. Koiras rakentaa useita soidinpesiä, joista naaras valitsee yhden varsinaiseksi pesäksi. Soidinaikana koiras nousee nykivässä laululennossa korkealle ilmaan ja palaa takaisin pensaikkoon. Ravintona ovat hyönteiset, hämähäkit, marjat ja hedelmät.
Pensaskerttu suosii avoimia ja puoliavoimia pensaikkoympäristöjä. Tyypillisiä elinympäristöjä ovat kuivat pensaikkoiset etelärinteet, tien- ja pellonreunat, niityt, laidunmaat sekä pensaikkoiset joutomaat, ja lajia tavataan myös saaristossa, pihoissa ja puutarhoissa. Suomessa yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu Oulun korkeudelle, mutta lajia tavataan harvalukuisena myös eteläisessä Lapissa ja Kuusamossa.
Yömuuttaja, joka talvehtii Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
Pesimäkanta on vähentynyt 2000-luvun aikana, ja lintuasemaseurannassa havaintomäärät vähenivät yli kolmanneksen. Voimakkaat vuosien väliset kannanvaihtelut on yhdistetty talvehtimisalueiden olosuhteisiin, joten pitkäaikaisempikin taantuma voi johtua talvehtimisalueilla tapahtuvista muutoksista. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.