Pensassirkkalintu on melko pieni ja huomaamattoman ruskeasävyinen kerttunen, jonka selkäpuolella on voimakkaat tummat pitkittäistäplät. Silmäkulmanjuova on heikko, ja rinnassa voi näkyä ohuita pitkittäisviiruja. Alapuoli on vaalea. Pyrstö on melko pitkä ja pyöreäpäinen, ja pyrstön alapeitinhöyhenet ovat pitkät ja tuuheat tummin täplin.
Pensassirkkalintu rakentaa korsista tehdyn pesänsä maanrajaan tai matalaan rehevään ruohostoon. Laji on vaikeasti havaittava ja paljastuu useimmiten pitkästä, heinäsirkkaa muistuttavasta laulustaan. Ravintona ovat hyönteiset ja hämähäkit.
Pensassirkkalintu viihtyy rehevillä heinä- ja pensasniityillä, pakettipelloilla sekä järvien ja jokien rantapensaikoissa, ja Suomessa lajia tavataan erityisesti avoimien ympäristöjen pensaikoissa ja viljelymaiden reuna-alueilla. Levinneisyys ulottuu Suomessa Oulun seudulle asti ja laajemmin Länsi-Euroopasta Fennoskandian eteläosiin ja Keski-Aasiaan.
Pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii trooppisessa Afrikassa sekä osin Etelä-Aasiassa; talvehtimisalueita on Länsi-Afrikassa, Etiopiassa ja Intiassa.
Pesimälinnuston laskentatulosten mukaan Suomessa pesivien pensassirkkalintujen määrissä on huomattavaa vuosien välistä vaihtelua, ja pitkällä aikavälillä pesimäkanta on vähentynyt noin kolmanneksen. Euroopassa pesimäkannat ovat vähentyneet hyvin voimakkaasti, ja taustalla on muun muassa maatalouden tehostuminen ja kosteikkojen kuivaaminen.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.