Räkättirastas on värikäs rastas, jolla on harmaa pää ja alaselkä, ruskea yläselkä sekä musta pyrstö. Rinta on oranssinsävyinen, vatsa vaalea ja kyljet tummatäpläiset. Olemus on tukeva ja lento suoraviivainen.
Ravintona ovat madot, etanat, hyönteiset ja muut selkärangattomat eläimet. Syksyllä ja talvella marjat ovat tärkeä ravinnonlähde. Lähimuuttaja, jonka liikkeisiin vaikuttaa myös marjasatojen vaihtelu.
Tärkeimpiä pesimäympäristöjä ovat peltojen reunametsät, puistot, pihapiirit ja puutarhat, ja Pohjois- ja Itä-Suomessa räkättirastas pesii monenlaisissa metsissä. Ruokailualueikseen se tarvitsee peltoja, nurmikoita tai muita avomaita. Räkättirastas pesii koko Suomessa, usein yhdyskunnissa, jotka ovat muutaman tai useamman kymmenen parin suuruisia.
Pihlajanmarjasadon vaihtelujen takia havaintomäärissä on paljon vuosien välistä vaihtelua. Pesimälinnustolaskentojen mukaan pesimäkanta Suomessa kasvoi 1980-luvulta 2000-luvulle ja on sen jälkeen pysynyt vakaana, ja levinneisyys on laajentunut Pohjois-Suomessa. Euroopassa pesimäkannat ovat sen sijaan vähentyneet 1980-luvun jälkeen. Marjasatojen vaihtelusta huolimatta kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin kymmenellä vuorokaudella ja syysmuutto viivästynyt keskimäärin seitsemällä vuorokaudella seurantajakson aikana.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.