Riskilä on kokonaan musta merilintu, jossa on selvä valkoinen siipilaikku. Talvipuku on mustavalkoisen kirjava. Nuori riskilä muistuttaa talvipukuista aikuista, mutta valkoisessa siipilaikussa on harmaita täpliä. Jalat ovat kirkkaan punaiset, ja nokka on ohut ja teräväkärkinen.
Ravintona ovat kalat, äyriäiset ja muut pienet merieläimet, joita riskilä pyydystää sukeltamalla.
Riskilä pesii koko Suomen rannikkoalueella, erityisesti ulkosaariston lohkareisilla luodoilla ja kivikkoisilla saarilla. Se on Suomen ruokkilinnuista runsain ja laajimmalle levinnyt, tosin se pesii keskimäärin pienemmissä yhdyskunnissa kuin ruokki, ja vahvin kanta keskittyy Itäiselle Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Ahvenanmaalle ja Merenkurkkuun.
Lähimuuttaja ja monin paikoin myös paikkalintu, joka talvehtii pääasiassa Itämeren alueella. Osa linnuista jää talvehtimaan Suomen rannikkovesille.
Saaristolintulaskentojen mukaan riskilän pesimäkanta kasvoi 1980-luvulta 2000-luvun alkuun, mutta on vuosituhannen vaihteen jälkeen taantunut. Alueellisessa kannankehityksessä on eroja: Itäisen Suomenlahden pesimäkannat ovat taantuneet, mutta esimerkiksi Porvoon Söderskärillä yli kaksinkertaistuneet. Kokonaisuudessaan levinneisyys Suomessa on hieman supistunut. Riskilä on kärsinyt vieraspeto minkin saalistuksesta, mutta pesimäkannat ovat paikoin elpyneet.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.