Ristisorsa on mustan, valkoisen ja punaruskean kirjava, hieman sinisorsaa suurempi sorsalintu. Pää ja kaula ovat mustat, rinnassa ja etuselässä on punaruskea poikkivyö, ja vatsassa sekä hartioilla musta pitkittäisjuova. Siipipeili on metallinvihreä, siipisulat mustat ja muut höyhenalueet valkoiset. Nokka on korallinpunainen, ja koiraalla on juhlapuvussa nokan tyvellä punainen otsakyhmy. Koivet ovat vaaleanpunaiset ja silmän värikalvo ruskea.
Nuorelta linnulta puuttuu ruskea rintavyö: selkäpuoli on harmaanruskea, pää valkoisenkirjava ja vatsapuoli yksivärisen valkoinen, ja nokka on harmaanpunertava.
Ristisorsa pesii maakoloissa, rakennusten alla tai kasvillisuuden suojassa veden läheisyydessä, ja se kaivaa pesäkolon hiekkaan. Ravintona ovat erilaiset selkärangattomat eläimet, kuten nilviäiset ja äyriäiset, sekä kasvien osat. Laji ruokailee matalissa rantavesissä kahlaamalla tai puolisukeltamalla.
Ristisorsa on rannikkojen ja saariston laji, jota tavataan matalilla merenlahdilla, hiekkarannoilla ja jokisuistoissa. Suomessa esiintyminen painottuu Ahvenanmaalle, länsirannikolle ja Hailuotoon, ja noin 300 parin pesimäkanta keskittyy Oulun seudulle sekä Suupohjan, Ahvenanmaan ja Hangon väliselle saaristovyöhykkeelle. Muualla Euroopassa ristisorsaa tavataan Islannissa, Iso-Britanniassa ja paikoin muualla Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
Kevätmuutto alkaa varhain helmi–maaliskuussa ja huipentuu maalis–huhtikuussa, ja syysmuutto painottuu elokuulle. Ristisorsa talvehtii pääasiassa Länsi-Euroopassa.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.