Taviokuurna on pyylevä, isopäinen ja pitkäpyrstöinen lintu, jolla on paksu nokka. Kookas nokka muistuttaa käpylintujen nokkaa, mutta sen kärjet eivät risteä.
Koiras on väritykseltään karmiininpunainen. Siivet ovat mustat, ja niissä näkyy kaksi punertavaa siipijuovaa, ja selkä on suomukuvioinen. Naaras on pääosin kellanoranssin ja harmaan sävyinen: takaruumis on pehmeän harmaa, kun taas pää ja rinta ovat kellanoranssit, ja mustissa siivissä näkyy kaksi valkoista siipijuovaa. Nuorilla koirailla höyhenpuvussa on sekä kellertäviä että punertavia sävyjä.
Pesä rakennetaan kuusen, männyn, katajan tai koivun oksanhaaraan. Ravintona ovat siemenet, silmut, marjat, hyönteiset ja hämähäkit. Talvisin taviokuurnat ruokailevat usein pihlajanmarjoilla.
Taviokuurna on pohjoisten havumetsien ja tunturikoivikoiden laji. Suomen pesimäkanta keskittyy Kainuun, Kuusamon ja Itä-Lapin alueille. Laji pesii laajalti Euraasian ja Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä.
Pääosin paikkalintu, mutta taviokuurna vaeltaa ravinnon saatavuuden mukaan etelämmäksi. Talvisin lajia tavataan myös etelämpänä, erityisesti hyvinä pihlajanmarjavuosina, ja joinakin syksyinä Suomeen saapuu runsaasti taviokuurnia Venäjän taigalta. Suomessa rengastettuja taviokuurnia on löydetty Ruotsin ja Norjan eteläosista.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.