Turturikyyhky on siro ja pitkäpyrstöinen kyyhky, noin suuren rastaan kokoinen. Selkäpuoli on mustan ja ruosteenruskean kirjava, ja selkä- sekä hartiahöyhenet ovat kirkkaan ruosteenruskeat ja tummakuvioiset. Kaulan sivuilla näkyy tunnusomainen mustavalkoinen juovakuvio. Vatsapuoli on vaalea, pyrstö tumma ja sen kärjissä erottuu valkoista. Koivet ovat tummanpunaiset, nokka tumma ja silmän värikalvo keltainen.
Turturikyyhky muistuttaa turkinkyyhkyä, mutta on sitä pienempi ja sirompi; turkinkyyhky on selvästi vaaleampi ja tasavärisempi.
Turturikyyhky rakentaa puuhun matalan ja laakean risupesän ja munii tavallisesti kaksi munaa. Ravintona ovat pääasiassa siemenet. Laulu on matala ja pehmeä hyrinä, turr turr turr.
Suomessa turturikyyhky esiintyy harvalukuisena Kaakkois- ja Etelä-Suomessa.
Yömuuttaja, joka talvehtii trooppisessa Afrikassa. Suomessa laji tavataan yleensä touko–kesäkuussa ja syksyllä elo–lokakuussa.
Pohjois-Euroopan kannan on arvioitu romahtaneen 80 prosenttia alle kymmenessä vuodessa, eikä lajilla mene Keski- ja Etelä-Euroopassa juurikaan paremmin. Muutonaikainen metsästyspaine on yksi suurimmista syistä taantumiseen, ja varsinkin Välimeren alueella lajia ammutaan kestämättömiä määriä perinteisiin vedoten. Metsästyksen ohella syitä ovat muutokset talvehtimisalueilla ja muuton aikaisilla levähdysalueilla. Turturikyyhkyä voidaan nykyään pitää jonkin asteisena rariteettina Suomessa.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.