Valkoposkihanhi on pieni hanhi, jolla on lähes kokonaan valkoinen naama, musta kaula ja rinta sekä harmaanvaalea vatsa. Se eroaa kanadanhanhesta koon ja värityksen puolesta: pienempi koko, valkea otsa ja musta rinta. Valkoposkihanhen ääni kuulostaa hieman koiran haukahduksilta.
Ravintona ovat monenlaiset kasvit, kuten lehdet, ruohot, sarat, vesikasvit ja sammalet. Valkoposkihanhi ruokailee laiduntaen.
Laji pesii merialueiden saaristossa ja suurien järvien äärellä. Se tarvitsee nurmia tai niittyjä ruokailualueiksi, ja siitä onkin tullut tuttu näky rannoilla ja puistoissa.
Valkoposkihanhi on pääsääntöisesti arktinen pesimälaji, jonka kannat keskittyvät läntiseen Siperiaan, Novaja Zemljan saarelle, Huippuvuorille ja Grönlannin itärannikolle. Viime vuosikymmeninä laji on levittäytynyt myös Itämeren ympäristöön, ja Suomessa se pesii saaristossa, rannikkoseudulla sekä harvalukuisena sisämaassa.
Lähimuuttaja. Lintuasemalla valkoposkihanhia tavataan maalis-huhtikuulta lokakuun loppuun, ja kevätmuutto havaitaan kahdessa eri vaiheessa: Suomen pesimäkannasta ensimmäiset saapujat nähdään jo maaliskuussa, ja toukokuun puolivälin jälkeen havaitaan myös arktisille pesimäalueilleen muuttavia lintuja.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.