Viiksitimali on pitkäpyrstöinen ja vaaleansävyinen lintu, jolla on lyhyet ja pyöreäkärkiset siivet. Lennossa se vaikuttaa pitkulaiselta ja lentää matalalla ruovikon yllä nopein siiveniskuin.
Koiraan pää on harmaansininen, silmä ja nokka keltaiset, ja nokan sivuilla näkyvät pitkät mustat viikset. Selkäpuoli on oranssinruskea ja alaperä musta, ja siivillä näkyy mustia, ruosteenruskeita ja valkoisia juovia. Naaraan pää on tasaisen vaaleanruskea, posket harmaat ja silmä vaalea. Nuoret linnut ovat yleisväriltään oljenkeltaisia, ja niiden silmä on aikuista lintua tummempi. Pyrstö on pitkä ja vaaleanruskea.
Viiksitimali rakentaa järviruo'oista ja korsista pesänsä ruovikon suojaan järviruokojen varaan. Laji liikkuu yleensä pienissä parvissa ja paljastuu usein ääntelyn perusteella. Ravintona ovat hyönteiset, hämähäkit ja talvisin järviruo'on siemenet.
Viiksitimali on laajojen järviruovikoiden laji ja tarvitsee pesimiseen laajoja yhtenäisiä ruovikkoalueita. Suomessa sitä tavataan erityisesti etelä- ja länsirannikon ruovikoissa, mutta myös sisämaan kosteikoilla, ja pohjoisimmat esiintymät ulottuvat Oulun seudulle asti.
Osittain paikkalintu, mutta osa linnuista vaeltaa keväisin ja syksyisin uusille alueille.
Viiksitimali, joka aiemmin tunnettiin nimellä partatiainen, asettui Suomeen 1990-luvun alussa, ja etelästä suuntautunut leviäminen on jatkunut siitä lähtien. Vuosittaisessa esiintymisessä on kuitenkin suurta vaihtelua: kylmä talvi verottaa talvehtijoita rankasti, mikä heijastuu pesivien parien määrään.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.