Haapanalla on pyöreä pää ja pieni harmaa, mustakärkinen nokka. Juhlapukuisella koiraalla on kastanjanruskea pää, kellertävä otsa, vaaleanharmaa ruumis sekä valkoisen ja mustan kirjava peräpää. Naaraalla on tummanpunaruskea puku. Kaikissa puvuissa vatsa on valkoinen.
Kesällä koiras muistuttaa naarasta. Paremmin maastoutuvasta höyhenpuvusta on hyötyä petojen välttelyssä, sillä koiras on lähes kuukauden lentokyvytön kasvattaessaan uusia siipisulkia.
Ravintona ovat vesikasvit ja ajoittain vesihyönteiset. Haapana on puolisukeltaja.
Haapana suosii monenlaisia vesistöjä, erityisesti rantaniittyjä, reheviä järviä ja kortteikkoisia rantoja. Pesimäympäristönsä suhteen laji on sinisorsaa vaateliaampi. Suomessa haapanaa tavataan koko maassa, ja lajin levinneisyys kattaa laajan alueen Pohjois-Euroopassa ja -Aasiassa.
Lyhyen matkan muuttaja, ja Euroopan pesimäkanta talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa. Kevätmuutto käynnistyy maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa ja päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin tai jälkipuoliskolle. Yksittäisiä syysmuuttavia koiraita voidaan nähdä jo kesäkuussa, mutta varsinainen syysmuutto käynnistyy elokuun puolivälissä ja runsaampaa muuttoa havaitaan elokuun lopulta lokakuun alkuun. Kevätmuuton ajoitus on aikaistunut keskimäärin kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana.
Suomen haapanakanta on taantunut 2000-luvulla, ja pesimäaikaisten seurantojen perusteella 2010-luvun kanta on noin puolet 1990-luvun puolivälin tilanteesta. Lintuasemalla haapana on runsaslukuinen vesilintu, jota tavataan etenkin kevät- ja syysmuuton aikaan; talvihavainnot ovat harvinaisia.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.