Heinätavi on tavia hieman kookkaampi ja tukevampi puolisukeltajasorsa. Juhlapukuisella koiraalla on leveä valkoinen silmäkulmajuova, joka kaartuu pitkälle niskaan. Pää on punaruskea, rinta tumma ja kupeet vaaleanharmaat, ja siipipeili on vaaleanvihreä ja valkoisten juovien reunustama.
Kesäpukuinen koiras muistuttaa naarasta, mutta siiven etureuna on vaaleamman siniharmaa. Naaras muistuttaa tavinaarasta, mutta on yleisväriltään vaaleampi ja kirjailultaan karkeampi: vaalea silmäkulmajuova erottuu selvästi ja nokantyvellä näkyy vaalea täplä.
Pesä sijaitsee tiheän rantakasvillisuuden suojassa. Ravintona ovat erilaiset vedessä elävät selkärangattomat eläimet sekä vesikasvien siemenet.
Heinätavi viihtyy rehevillä lintujärvillä, runsaskasvustoisilla merenlahdilla sekä kosteikoilla, ja se pesii kaikkein runsaskasvustoisimmilla rannikon lahdilla. Suomessa pesimäkanta painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta säännöllisen pesimäalueen pohjoisraja ulottuu Perämerelle ja Pohjois-Karjalaan. Täällä heinätavi esiintyy levinneisyysalueensa reunalla; pesimäalueet ulottuvat Länsi-Euroopasta pitkälle Venäjän itäosiin.
Yömuuttaja, joka saapuu Suomeen keväällä melko myöhään, pääasiassa huhti–toukokuussa. Syysmuutto alkaa varhain: koiraita lähtee jo keskikesällä, ja muutto jatkuu elo–syyskuulle. Heinätavi talvehtii Etelä-Euroopassa ja Afrikassa, pääsääntöisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.