Helmipöllö on pienikokoinen, noin rastaan kokoinen pöllö. Pää on suuri, noin kolmannes ruumiin pituudesta, muodoltaan kulmikas ja päälaki tasainen. Silmät ovat keltaiset. Kasvoja hallitsee vaalea, mustareunainen naamakiehkura. Valkoiset kulmajuovat ovat leveät, ja nokan vieressä sekä silmien yläpuolella näkyy mustia täpliä. Selkäpuoli on ruskea ja valkopilkkuinen eli helmitäpläinen, alapuoli vaalea ruskein täplin. Nuori helmipöllö on väritykseltään tummanruskea, mutta valkoiset kulmajuovat erottuvat siltäkin selvästi.
Helmipöllö on yöaktiivinen ja tunnetaan tunnusomaisesta puputtavasta äänestään. Se pesii koloissa ja pöntöissä, erityisesti havumetsissä. Kanta vaihtelee voimakkaasti myyräkantojen mukaan. Koiraat ovat yleensä paikkalintuja, kun taas naaraat vaeltavat.
Helmipöllöä tavataan lähes koko Suomessa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta.
Lintuasemalla helmipöllöhavainnot ajoittuvat lähes yksinomaan syksyyn, syyskuun lopulta marraskuun alkuun ja painottuen lokakuun puoliväliin. Yöaktiivisena lajina helmipöllöjä saadaan pyydystettyä läpi yön, ja pyyntimäärissä näkyy huippuja juuri ennen puoltayötä sekä juuri ennen auringonnousua. Havaintomäärät ovat vähentyneet merkittävästi seurantajakson aikana. Vähenemisen taustalla on eteläisen Suomen pesimäkannan taantuminen, mitä ilmeisimmin tehostuneen metsätalouden ja luonnontilaisten metsien katoamisen takia. Syysmuutto viivästyi keskimäärin kahdeksalla vuorokaudella.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.