Jänkäkurppa on pieni, lyhytnokkainen kurppalaji, jonka nokka on vain hieman päätä pidempi. Pää on voimakkaasti kuvioitu: päälaki on tumma, silmäkulmassa näkyy leveähkö vaalea juova, silmän alla on tumma puolikuun muotoinen kuvio ja silmän ja nokan välillä tumma juova. Vihertävänruskeassa selässä erottuvat kermanväriset juovat. Pyrstö on lyhyt, suippokärkinen ja kokonaan tumma. Koivet ovat kellanvihreät tai harmaat, nokka kellertävä ja kärjestä musta, ja silmän värikalvo tummanruskea.
Pesä sijaitsee varpujen ja ruohojen seassa. Ravintona ovat lierot, nilviäiset, hyönteiset sekä muut pienet selkärangattomat; jänkäkurppa syö myös kasvien osia ja siemeniä.
Laji pesii vetisillä saraikoilla, letoilla ja avosoilla. Suomessa sitä tavataan erityisesti Lapissa, mutta pesimäalueita on myös Kainuussa, Suomenselällä ja Pohjanmaan keskiosissa. Levinneisyys on pohjoispainotteinen ja ulottuu läpi Venäjän aina Itä-Siperiaan asti; Euroopassa pesimäalueet rajoittuvat lähinnä Venäjälle, Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Itä-Viroon ja Valko-Venäjän pohjoisosiin.
Valtaosa jänkäkurpista muuttaa talveksi Keski-Eurooppaan, ja laji talvehtii pääasiassa Länsi-Euroopassa ja Välimeren alueella; rengastusaineiston perusteella Suomessa rengastetut yksilöt on tavattu pääasiassa Ranskassa. Leutoina talvina yksittäisiä lintuja voi talvehtia myös Suomessa peltojen sulaojissa ja kosteikoissa.
Syysmuutto on viivästynyt jopa yhdeksällä vuorokaudella: lämpenevien syksyjen takia jänkäkurpat lähtevät muutolle entistä myöhemmin.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.