Järripeippo on varpusta hieman pienempi, yleisväriltään oranssi ja ruskea. Järripeippokoiraalla on kokonaan musta pää ja valkoiset siipijuovat, kun taas naaraalla pää on harmaa ja siipijuova oranssi. Molemmilla sukupuolilla rinta ja hartiat ovat oranssit, alaselkä ja vatsa valkoinen ja kyljet mustapilkkuiset.
Kesällä ravintona ovat pääasiassa hyönteiset ja muut selkärangattomat eläimet. Talvella tärkeää ravintoa ovat siemenet, erityisesti pyökin siemenet.
Järripeippo suosii havumetsiä, pohjoisessa myös mäntymetsiä ja tunturikoivikkoa. Laji pesii Pohjois-Suomessa, ja yhtenäinen levinneisyysalue alkaa Oulun ja Kainuun seudulta; Etelä-Suomessa järripeippo on harvalukuinen, joskin yksittäisiä pesijöitä voidaan tavata etelämpänäkin. Levinneisyys jatkuu Fennoskandiasta boreaalisen havumetsävyöhykkeen halki aina Itä-Aasiaan asti.
Lähimuuttaja, joka talvehtii Keski- ja Etelä-Euroopassa. Yksittäisiä lintuja talvehtii Suomessa. Kevätmuutto käynnistyy maalis-huhtikuun taitteessa ja huipentuu huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla.
Havaintomäärät vähenivät 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta ovat 2020-luvulla elpyneet. Lajin pesimäkanta Suomessa on ollut selkeässä laskussa. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin neljällä vuorokaudella seurantajakson aikana, kun taas syysmuuton ajoitus vaihteli ilman merkitsevää suuntausta.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.