Kapustarinta on tanakka ja melko lyhytnokkainen kahlaaja. Pesimäpuvussa vatsapuoli on musta ja selkäpuoli mustan ja kullankeltaisen kirjava. Mustan vatsan reunalla kulkee leveä valkoinen juova, joka jatkuu otsalta kylkiä pitkin alaperään asti. Lennossa tuntomerkkeinä erottuvat valkoiset kainalohöyhenet sekä melko tasaväriset siivet ja pyrstö.
Nuori ja talvipukuinen lintu ovat vaaleampia: vatsapuoli on valkoinen ja yläpuoli ruskehtavan pilkullinen. Koivet ovat mustanharmaat, nokka musta ja silmän värikalvo ruskea.
Ravintona ovat hyönteiset ja selkärangattomat eläimet. Poikaset ovat pesäpakoisia ja alkavat etsiä ravintoa pian kuoriuduttuaan.
Suomessa kapustarinta pesii tunturien nummilla, tunturikoivikoissa ja laajoilla avosoilla sekä Lapin, Pohjanmaan ja Kainuun suoalueilla. Etelä-Suomessa laji on harvalukuinen, mutta pohjoisessa paikoin yleinen; pesimäsoita löytyy myös Varsinais-Suomesta, Kymenlaaksosta ja eteläisestä Hämeestä. Kevätmuutolla kapustarinnat voivat kerääntyä suuriksi parviksi pelloille levähtämään ja ruokailemaan.
Kapustarinta talvehtii Välimeren alueella ja Länsi-Euroopassa. Syysmuutolla aikuiset linnut lähtevät yleensä nuoria aikaisemmin.
Suomen pesimäkannan kehityksessä on alueellisia eroja: eteläiset linnut ovat taantuneet puoleen noin 40 vuodessa, kun taas pohjoinen kanta on kasvanut noin kolmanneksen. Eteläisen kannan taantuminen näkyy myös levinneisyyden reuna-alueen vetäytymisenä kohti pohjoista.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.