Keräkurmitsa on kapustarintaa pienempi ja tukevampi kahlaaja. Yleisväritys on harmaanruskea. Mustaa päälakea reunustaa leveä vaalea silmäkulmanjuova, joka yhtyy niskassa. Rinnan poikki kulkee valkoinen rintavyö, ja vatsapuoli on pesimäpuvussa ruosteenpunainen, keskeltä musta.
Naaras on yleensä koirasta kirkkaamman värinen. Laji on poikkeuksellinen myös käyttäytymiseltään: naaras on koirasta värikkäämpi ja usein aloitteellisempi soidinpuuhissa, ja tavallisesti koiras hautoo munat ja huolehtii poikasista.
Nuorelta linnulta puuttuvat vatsapuolen voimakkaat värit, ja selkäpuolen höyhenissä näkyy kellanruskeita reunuksia. Koivet ovat kellertävät, nokka musta ja alanokan tyvi vihertävä.
Keräkurmitsa pesii avoimilla tunturinummilla ja liikkuu yleensä maassa ravintoa etsien. Se syö pääasiassa hyönteisiä, hämähäkkejä ja marjoja.
Suomessa keräkurmitsa pesii Tunturi-Lapissa kuivilla jäkälä- ja variksenmarjanummilla puurajan yläpuolella, ja kanta on runsain Enontekiön, Utsjoen ja Sallan seudulla. Laji on arktinen kahlaaja, jonka pääsääntöiset levinneisyysalueet ovat Fennoskandian pohjoisosissa sekä Pohjois-Venäjällä.
Muuttoaikoina lajia tavataan myös pelloilla ja rannikon ulkoluodoilla levähtämässä, ja kevätmuutolla voimakkaiden vastatuulten aikana Etelä-Suomessa voidaan nähdä suuria levähtäviä keräkurmitsaparvia. Keräkurmitsa talvehtii melko suppeilla alueilla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.