Kuovi on suuri kahlaaja, jolla on hyvin pitkä nokka. Nokka kaartuu tyven jälkeen tasaisesti alaspäin ja on naaraalla pidempi kuin koiraalla. Höyhenpuku on harmaanruskea ja tumman pitkittäisviiruinen. Lennossa erottuu valkoinen alaselkä, joka muodostaa kiilamaisen kuvion selkään. Koivet ovat pitkät ja harmaansiniset.
Pikkukuoviin verrattuna kuovi on suurempi ja pitkäjalkaisempi. Sen nokka on pidempi ja kaartuu tasaisesti koko pituudeltaan, eikä päälaella ole pikkukuoville tyypillistä vaaleaa pitkittäisjuovaa.
Ravintona ovat hyönteiset, äyriäiset, lierot ja muut selkärangattomat eläimet sekä siemenet. Pesimäajan ulkopuolella kuovi etsii ravintoa usein matalasta vedestä ja rannoilta.
Kuovi pesii avosoilla, niityillä ja viljelysalueilla. Se munii neljä munaa huhti-toukokuussa, ja koiras ja naaras jakavat hautomisvastuun. Suomessa lajia tavataan säännöllisesti koko maassa eteläistä Lappia myöten.
Lähimuuttaja, joka talvehtii pääasiassa Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Ensimmäisiä muuttajia saapuu jo maaliskuun lopulla, mutta pääjoukot muuttavat huhtikuun kahden viimeisen viikon aikana.
Suomen pesimäkanta on vähentynyt noin 15 prosenttia 1980-luvulta lähtien, ja väheneminen on ollut selkeintä pohjoisessa Suomessa. Kuovin maailmankanta on ilmeisesti taantumassa, ja myös Euroopan kanta on osoittanut taantumisen merkkejä talvikantojen runsauden muutosten perusteella.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.