Kuusitiaisen pää on kiiltävänmusta ja posket valkoiset. Kuusitiainen on Suomen ainoa tiaislaji, jolla on selvä valkoinen niskalaikku. Selkäpuoli on tumman siniharmaa ja vatsa valkea. Tummalla siivellä näkyy kaksi valkoisista täplistä muodostuvaa poikkijuovaa. Pyrstö on tumma ja lyhyt, ja kurkkulaikku suuri ja musta. Nuoren linnun niska ja posket ovat kellertävät.
Kuusitiainen pesii kolossa tai pöntössä, ja pesä rakennetaan sammalista, karvoista ja villasta. Talvella laji liikkuu sekaparvissa kuusten latvoissa ja oksankärjissä. Kuusitiainen varastoi ravintoa ja kuljettaa ruokaa myös ruokintapaikoilta varastoonsa. Ravintoa ovat hyönteiset, hämähäkit, siemenet, tali ja ruoantähteet.
Kuusitiainen on havumetsien laji, joka viihtyy erityisesti kuusikoissa ja sekametsissä. Suomessa esiintyminen painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen: yhtenäinen levinneisyysalue yltää Kajaanin eteläpuolelle ja Ouluun, ja Pohjois-Suomessa laji on jo huomattavasti harvalukuisempi, joskin sitä tavataan Metsä-Lappiin asti.
Osittaismuuttaja ja vaeltaja — erityisesti nuoret linnut liikkuvat syksyisin uusille alueille. Esiintyminen painottuu syksyyn, ja voimakkaita vaelluksia on havaittu enemmän 2000-luvulla kuin 1980- ja 1990-luvuilla.
Pesimälinnustolaskentojen mukaan kuusitiaisen pesimäkanta Suomessa on pysynyt melko vakaana, pesimäaikainen levinneisyys on laajentunut, ja ruokintapaikkaseurannan mukaan talvikanta on runsastunut.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.