Lapinsirri on pieni sirri. Selkäpuoli on harmaanruskea ja tummatäpläinen, rinta vaalean kellanruskea ja tumman viiruinen, ja vatsapuoli valkoinen. Koivet ovat lyhyet ja vaalean harmaanvihreät, nokka lyhyt ja tumma.
Lapinsirri muistuttaa pikkusirriä, mutta on yleisväritykseltään harmaampi ja hillitympi, ja selästä puuttuu pikkusirrille tyypillinen vaalea V-kuvio. Lennossa pyrstön keskiosa on tumma ja reunat vaaleat.
Lapinsirri etsii ravintonsa matalilta rannoilta ja kosteikoilta syöden pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia eläimiä. Laji on pesimäkäyttäytymiseltään erikoinen: naaras voi jättää ensimmäisen pesyeen koiraan hoidettavaksi ja pariutua uudelleen toisen koiraan kanssa.
Lapinsirri pesii Lapin palsasoilla sekä meren, järvien ja jokien rannoilla. Suomessa lajia tavataan erityisesti Lapissa ja Pohjanlahden rannikolla: se pesii Pohjois-Suomen avosoilla ja tunturipaljakan kosteikoilla sekä omana erillisenä populaationaan Perämeren rantaniityillä. Levinneisyys ulottuu Euraasian pohjoisosissa Fennoskandiasta aina Beringinsalmelle.
Pääsääntöiset talvehtimisalueet sijaitsevat Afrikassa Saharan ja päiväntasaajan välillä sekä Intian niemimaalla, ja yksittäisiä talvehtimisalueita on myös Välimerellä ja Lähi-idässä.
Lintuatlaksen mukaan lapinsirrin levinneisyys on supistunut, ja talvehtimisalueilla havaittavien määrien perusteella Euroopan pesimäkanta olisi taantumassa. Myös lintuasemaseurannassa havaintomäärät vähenivät.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.