Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Suomessa

Leppälintukoiraan väritys on harmaan, oranssin ja mustan kirjava: otsa on valkoinen, kurkku ja kasvot mustat sekä selkä harmaa. Naaras on pääosin ruskea, kurkunseutu vaalea ja rinta sekä vatsa vaalean oranssinruskeat. Molemmilla pyrstö on selvästi kaksivärinen — keskimmäiset pyrstösulat ovat ruskeat ja muut punaruskeat. Nokka on terävä ja musta.

Ravintona ovat selkärangattomat eläimet, erityisesti hyönteiset ja niiden toukat. Kolopesijä, joka pesii luonnonkoloissa sekä pöntöissä.

Leppälintu suosii harvapuustoisia kangasmetsiä, erityisesti männiköitä ja muita valoisia metsiä. Suomessa lajia tavataan koko maassa, saaristosta tunturikoivikkoon: se pesii aukkoisissa metsiköissä, mieluiten männiköissä, mutta myös muissa kangasmaiden metsissä ja tunturikoivikoissa.

Pitkän matkan muuttaja. Leppälinnut talvehtivat Luoteis-Afrikassa ja Saharan eteläpuoleisella savannivyöhykkeellä. Laji on yömuuttaja, ja kevään ensimmäiset leppälinnut saapuvat usein huhtikuun puolivälin jälkeen.

Pesimälinnustolaskentojen mukaan leppälinnun pesimäkanta on runsastunut 2000-luvun aikana, mutta kasvu on keskittynyt pohjoiseen Suomeen — etelässä laji on hieman vähentynyt. Euroopassa pesimäkannat ovat kasvaneet noin neljänneksen 1980-luvulta. Lintuasemaseurannassa havaintomäärät ovat sen sijaan vähentyneet yli 40 prosenttia, mikä poikkeaa pesimälinnustolaskentojen kuvasta. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin kuudella vuorokaudella 2010-luvulle asti, mutta viivästyi 2020-luvulla.

Tiedot

Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.

Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.