Mustavariksen höyhenpuku on kauttaaltaan musta. Vanhalla linnulla nokan tyvi on vaalea ja höyhenetön, kun taas nuorella linnulla höyhenys ulottuu vielä nokan tyvelle asti. Olemukseltaan mustavaris on varista sirompi, ja lennossa siivet vaikuttavat kapeammilta ja teräväkärkisemmiltä kuin variksella. Koivet ovat mustat ja silmän värikalvo tummanruskea.
Mustavaris pesii yhdyskunnissa, joissa risuista rakennetut pesät sijaitsevat lähekkäin puissa. Ravintona ovat siemenet sekä erilaiset selkärangattomat eläimet, ja laji ruokailee pääasiassa pelloilla.
Mustavaris on avoimien viljelymaisemien laji. Se pesii erityisesti peltojen reunamilla, puistoissa ja hautausmailla. Suomen pesimäkanta keskittyy länsirannikolle, erityisesti Satakunnan, Vaasan ja Oulun seuduille; muualla maassa laji on harvinainen pesimälaji ja harvalukuinen läpimuuttaja. Suomessa mustavarista tavataan levinneisyysalueensa pohjoisreunalla, ja levinneisyys jatkuu Lähi-idästä ja Venäjän länsiosista kauemmas itään.
Mustavaris saapuu Suomeen hyvin varhain keväällä. Eteläiset populaatiot ovat paikkalintuja, kun taas pohjoiset ja monet itäiset populaatiot muuttavat. Valtaosa linnuista talvehtii Länsi-Euroopassa, mutta yksittäisiä lintuja tavataan Suomessa myös talvella.
Suomen pesimäkanta on pysynyt viimeisten vuosikymmenten aikana melko vakaana, mutta lintuasemaseurannassa havaintomäärät vähenivät yli 80 prosenttia. Ilmeisesti aseman kautta muuttaa Venäjän luoteisosissa pesiviä lintuja, ja havaintomäärien muutokset heijastavat muutoksia niissä populaatioissa.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.