Mustaviklo on siro ja pitkäjalkainen kahlaaja. Kesäpukuinen koiras on lähes kauttaaltaan musta ja yläpuolelta valkopilkkuinen. Naaras on hieman vaaleampi ja ruskeasävyisempi. Nuorella linnulla on ruskea selkä ja vaaleaviiruinen vatsa.
Lennossa pitkät jalat ulottuvat selvästi pyrstön kärjen taakse. Mustaviklon jalat ovat kesällä punaisenmustat ja talvella kirkkaan punaiset. Nokka on tumma, ohut ja pitkä, tyveltä tummanpunainen.
Mustaviklo pesii aapasoiden reuna-alueilla kuivilla kangasmailla ja nevajuottien varsilla. Ravintona ovat hyönteiset, äyriäiset, kotilot, lierot ja muut pienet vesieläimet, ja muuttoaikana lajia tavataan usein kahlaamassa matalissa vesissä.
Elinympäristöä ovat aapasoiden reunat, kuivahkot kangasmaat ja nevajuotit Metsä- ja Tunturi-Lapissa. Yhtenäisen levinneisyysalueen raja Suomessa kulkee Kainuusta Muonion seudulle, ja tihein pesimäkanta sijaitsee pohjoisimman Suomen suoalueilla; mustaviklo pesii myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalan seudulla. Levinneisyys ulottuu Fennoskandian pohjoisosista Siperian itäosiin.
Mustaviklo talvehtii Välimeren alueella ja Afrikassa; talvehtimisalueita on myös Länsi-Euroopassa ja Etelä-Aasiassa.
Pienen aineiston perusteella pesimäkannan koossa on voimakkaita vuosien välisiä vaihteluja, ja lajin levinneisyys on Lintuatlaksen mukaan supistunut. Kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin kahdella vuorokaudella.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.