Närhi on kirjava, noin 32–35 cm pitkä varislintu. Ruumiin pohjaväri on harmahtavan punertava, ja ala- ja yläperä ovat valkoiset. Mustaa on siivissä, pyrstössä ja viiksijuovassa, ja siiventaipeessa erottuu kirkkaansininen alue. Päälaella on mustia pitkittäisjuovia. Ääni on voimakas, karhea ja rääkyvä, mutta närhi osaa myös matkia monia muita lajeja.
Närhi on kaikkiruokainen. Sen mieltymyksestä tammenterhoihin on hyötyä myös muulle eliöyhteisölle: talvivarastoja tehdessään närhi kuljettaa tammenterhoja laajoille alueille, ja osa varastoista jää käyttämättä, jolloin tammi ja monet tammea hyödyntävät lajit voivat levittäytyä uusille alueille.
Pesimäaikaan närhi suosii etenkin havupuuvaltaisia metsiä. Pesimäajan ulkopuolella sen voi havaita myös puistoissa ja haja-asutusalueilla keräämässä tammenterhoja, pähkinöitä tai muuta ruokaa talven varalle. Laji on yleinen koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, ja yhtenäinen levinneisyysalue yltää Lapin keskiosiin asti.
Tyypillisesti paikkalintu, mutta syksyisin voi esiintyä vaelluksia — suurin osa linnuista pysyttelee vuoden ympäri pesimäseuduillaan, mutta joinain vuosina närhiä esiintyy poikkeuksellisen runsaina.
Pesimälinnuston linjalaskentojen mukaan närhen pesimäkanta on taantunut Suomessa 1980-luvulta alkaen, mutta levinneisyys on samalla laajentunut, ja talvilintulaskentojen perusteella kanta olisi pysynyt vakaana. Voimakkaiden vaellusten aikana lintuja saapuu todennäköisesti Venäjältä, jolloin havaintomäärät kertovat lajin tilanteesta Suomea laajemmassa mittakaavassa.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.