Pähkinänakkeli on tanakka ja lyhytpyrstöinen lintu. Yläpuoli on sinertävän harmaa ja alapuoli valkoinen. Nokasta kulkee silmän yli ohut musta juova niskaan asti. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat valkeakärkisesti punaruskeat, ja nokka on harmaanmusta. Pähkinänakkeli liikkuu puiden rungoilla ketterästi.
Suomessa tavataan kahta alalajia. Itäisellä asiatica-alalajilla otsassa ja silmäjuovan yläpuolella näkyy valkoista, kun taas nimialalajilla kupeilla ja vatsan takaosassa on enemmän punaruskeaa.
Pesä rakennetaan puunkoloon tai pönttöön, ja pesäaukkoa muurataan savella. Laji varastoi siemeniä sekä kuljettaa ravintoa ruokintapaikoilta varastoon. Ravintona ovat hyönteiset, hämähäkit, siemenet, pähkinät ja terhot, ja pähkinänakkeli vierailee myös lintulaudoilla.
Elinympäristöä ovat lehdot, puistot ja vanhat lehtimetsät. Suomessa laji pesii harvalukuisena erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa, ja sitä tavataan lintulaudoilla etenkin syksyisin ja talvisin. Levinneisyys ulottuu Länsi-Euroopasta Itä-Aasiaan.
Pääosin paikkalintu, mutta syksyisin esiintyy vaelluksia erityisesti idästä ja kaakosta, ja vaeltavat linnut liikkuvat usein tiaisparvissa.
Pähkinänakkeli on ollut Suomessa satunnaispesijä ilman selkeää pitkäaikaistrendiä, mutta 2000-luvulla laji on saanut säännöllistä jalansijaa Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.