Peipon sukupuolet ovat eriväriset. Koiraalla on siniharmaa päälaki ja niska sekä punaruskea rinta ja posket. Naaras on harmaanruskea ja vaatimattomamman värinen. Molemmilla on valkeat siipijuovat, vihertävä alaselkä ja tukeva, siementen murskaamiseen sopiva nokka. Laulu on pirteä ja helposti tunnistettava, ja se kuuluu keväisessä metsässä kaikkialla.
Ravintona ovat siemenet sekä pesimäaikaan hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat eläimet. Tukeva nokka soveltuu hyvin siementen käsittelyyn. Lähimuuttaja, joka talvehtii Keski-Euroopassa ja Välimerellä.
Peippo on pajulinnun kanssa Suomen runsaimpia pesimälajeja. Se pesii monenlaisissa metsissä sekä puustoisissa kulttuuriympäristöissä. Pesimäkanta harvenee pohjoista kohti, ja yhtenäinen levinneisyysalue päättyy Muonion ja Sodankylän seudulle.
Muuttajamäärissä ei ole tapahtunut voimakkaita muutoksia vuosikymmenten aikana, mutta pesimäkanta on vähentynyt hieman edellisen parin vuosikymmenen aikana. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin neljällä vuorokaudella seurantajakson aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla, joten peipon muutos on samansuuntainen mutta hieman loivempi.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.