Pikkukuovi on kuovia muistuttava kahlaaja, mutta sitä pienempi ja lyhytnokkaisempi. Pikkukuovin nokka kaartuu voimakkaammin alaspäin lähellä kärkeä, kun taas kuovin nokka kaartuu tasaisemmin koko pituudeltaan. Päälaella kulkee selvä vaalea pitkittäisjuova, jota reunustavat tummat juovat, silmän yläpuolella on vaalea silmäkulmajuova ja nokan tyveltä silmään kulkee tumma juova.
Höyhenpuku on kauttaaltaan ruskeankirjava. Lennossa valkoinen yläperä jatkuu kiilamaisesti selkään. Koivet ovat vihertävän- tai sinertävänharmaat, nokka ruskea ja kärjestä tumma, alanokan tyvi punertava. Silmän värikalvo on tummanruskea.
Pikkukuovi pesii avosoilla, tunturinummilla, rämeillä ja tunturikoivikoissa, etelämpänä myös avoimilla hakkuuaukeilla. Muuttoaikoina linnut levähtävät erityisesti luodoilla ja rannoilla. Ravintona ovat marjat, hyönteiset, nilviäiset ja muut pienet selkärangattomat eläimet.
Suomessa pikkukuovi pesii suurimmassa osassa Lappia, Kainuuta, Pohjanmaata ja Pohjois-Karjalaa. Laji on holarktinen mutta levinneisyydeltään laikukas: Euroopassa se pesii Fennoskandiassa, Baltiassa, Luoteis-Venäjällä, Islannissa ja Itä-Grönlannissa.
Pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja muilla Atlantin rannikkoalueilla. Muuttavat parvet lentävät nopeasti kaarimaisissa muodostelmissa.
Suomen pesimäkanta on kasvanut noin 50 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana, ja lintuasemaseurannassa havaitut määrät ovat kasvaneet vastaavasti. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin viidellä vuorokaudella.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.