Pikkutiira on pieni ja siro tiira, jolla on pitkät ja kapeat siivet sekä lyhyt, matalasti halkoinen pyrstö. Lento on suoraviivaista ja siiveniskut nopeat. Selkäpuoli on vaaleanharmaa, otsa valkoinen, päälaki musta ja nokka keltainen mustin kärjin.
Nuori lintu on selkäpuolelta kellanharmaan ja mustankirjava: otsa on laajalti valkoinen ja päälaki mustaviiruisesti kellanruskea. Koivet ovat oranssinkeltaiset.
Pikkutiira tekee pesänsä matalaan syvennykseen hiekalle, soralle tai somerikkoon, ja pesä voi olla koristeltu kivillä ja kasvinosilla. Ravintona ovat pienet kalat ja pintavesien pienet selkärangattomat.
Saalistaessaan pikkutiira räpyttelee paikallaan ennen äkillistä syöksyä veteen, ja epäonnistuneen yrityksen jälkeen se tekee nopeita käännöksiä ja uusia syöksyjä samalla paikalla. Tämä nopealiikkeinen kalastustapa poikkeaa selvästi kala- ja lapintiiran käyttäytymisestä.
Elinympäristöä ovat hiekkarannat, somerikot, matalat hietikkosaaret ja kivikkoiset rannat sekä suola-altaat ja jokisuistot. Suomessa pikkutiira pesii pääasiassa Perämeren rannikon alavilla rannoilla; lisäksi pieni erillispopulaatio pesii Saaristomerellä, ja satunnaisia pesintöjä tunnetaan myös Satakunnasta. Euroopassa levinneisyys on hyvin laikuittaista.
Eteläisimmät populaatiot ovat paikkalintuja, kun taas eurooppalaiset populaatiot muuttavat Länsi-Afrikan, Arabian niemimaan ja Intian rannikkoseudulle. Pikkutiira muuttaa talveksi Länsi-Afrikan rannikoille.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.