Pulmunen on varpusta hieman suurempi ja tukevarakenteinen sirkku. Jalat ovat lyhyet ja mustat.
Kesäpukuisen koiraan pää ja alapuoli ovat valkoiset, ja selkä, siivenkärjet ja pyrstön keskiosa ovat mustat; siivissä on laajat valkoiset alueet. Talvipuvussa koiraan päähän ja yläpuolelle tulee ruosteenruskeita sävyjä. Naaraalla pää on harmahtava ja selkä ruskeankirjava, ja siipien valkoinen kuviointi on niukempi kuin koiraalla. Nuori lintu on yleisväritykseltään harmahtava, siivet ovat tummemmat ja vatsapuoli vaaleampi.
Pesä rakennetaan kivenkoloon tai muuhun suojaisaan rakoon tunturialueella. Ravintona ovat siemenet, marjat, hyönteiset ja hämähäkit.
Pulmunen on puuttomien tunturialueiden laji. Se pesii tunturipaljakoilla, kivikkoisilla ylängöillä ja tunturien louhikkoisilla rinteillä, ja Suomessa pesimäalueet keskittyvät Tunturi-Lappiin, kuten Käsivarren ja Kaldoaivin erämaa-alueille; laji pesii myös Ylläksen, Pallaksen ja Värriön tuntureilla. Pulmunen on arktinen varpuslintu, joka pesii Euraasian, Pohjois-Amerikan ja Grönlannin puuttomalla tundralla.
Muuttolintu, joka talvehtii pääasiassa Länsi- ja Keski-Euroopan avoimilla alueilla; osa linnuista talvehtii myös Itämeren saaristossa. Kevätmuutto alkaa hyvin varhain, ja pulmunen kuuluu ensimmäisiin Lappiin saapuviin muuttolintuihin. Syksyllä laji muuttaa pääosin öisin, ja muuttoaikaan pulmuset liikkuvat usein parvissa ja levähtävät avomailla, kuten pelloilla ja ranta-alueilla.
Pulmusen levinneisyysalue Suomessa on vetäytynyt kohti pohjoista, ja pesimäkanta on pienentynyt. Muutokset talvehtimisalueilla ja ilmastonmuutos ovat todennäköisesti taantumisen taustalla.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.