Riekko on keskikokoinen metsäkanalintu, jonka höyhenpuku vaihtuu voimakkaasti vuodenaikojen mukaan.
Talvella sekä koiras että naaras ovat lähes kokonaan valkoisia, mutta pyrstö on musta, ja talvella sukupuolten erottaminen toisistaan on vaikeampaa. Siivet ja vatsa pysyvät valkoisina ympäri vuoden. Koiraalla on kaikissa puvuissa punainen ihopoimu silmän päällä. Keväällä koiraan pää, kaula ja rinta muuttuvat punaruskeiksi, ja kesällä koiras on täplikkään kellanruskea. Naaras on kesällä koirasta kellertävämpi ja täplikkään kellanruskea.
Koivet ovat varpaita myöten höyhenpeitteiset ja nokka musta.
Riekko muistuttaa kiirunaa erityisesti talvipuvussa. Kiirunakoiraalla on nokan ja silmän välissä musta ohjasjuova, joka riekolta puuttuu. Kesällä riekko on kiirunaa ruskeasävyisempi.
Pesä sijaitsee maassa varpujen, pensaiden tai mättäiden suojassa. Ravintona ovat varvut, lehdet, versot, silmut ja marjat, ja talvella ravinto koostuu pääasiassa pajujen ja koivujen silmuista. Talvella riekko voi yöpyä kiepissä eli lumeen kaivetussa onkalossa.
Riekkoa tavataan rämeillä, soilla, tunturikoivikoissa ja pohjoisissa tunturimetsissä, ja laji suosii alueita, joilla kasvaa koivua ja pensaikkoa. Riekon levinneisyys painottuu nykyisin Pohjois-Suomeen, ja laji on vähentynyt voimakkaasti Etelä-Suomessa.
Paikkalintu, joka viettää vuoden samalla alueella.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.