Sepelkyyhky on pulua suurempi, pitkäpyrstöinen ja pyöreävatsainen kyyhky. Selkä on tummanharmaa ja rinta pinkinruskea. Aikuisella linnulla on kaulan molemmin puolin valkoinen laikku eli sepel, joka tarkoittaa kaulaa koristavaa seppelettä. Lennossa näkyy siiven poikki kulkeva paksu valkoinen juova.
Ravintona ovat siemenet, jyvät, herneet sekä muut kasvien osat, mutta myös suuret hyönteiset ja muut selkärangattomat eläimet. Poikasia ruokitaan ensimmäisinä elinpäivinään kupurauhasista erittyvällä niin sanotulla linnunmaidolla.
Sepelkyyhky pesii usein ihmisasutuksen lähellä maaseudulla ja kaupunkien puistoissa, mutta myös metsissä. Se ruokailee usein peltoalueilla, mutta pesänsä se rakentaa tyypillisesti tiheään metsikköön. Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa, ja se puuttuu lähinnä pohjoisimmasta Lapista.
Lähimuuttaja, joka talvehtii pääasiassa Länsi- ja Keski-Euroopassa. Kevään ensimmäiset sepelkyyhkyt saapuvat yleensä maaliskuun alkupuoliskolla, ja kevätkauden päämuutto havaitaan huhtikuun puolivälissä.
Sepelkyyhky oli pitkään metsissä pesivä maaseudun laji, mutta 2000-luvun aikana se on levittäytynyt myös kaupunkeihin. Pesimälinnustolaskentojen tulosten perusteella pesimäkanta Suomessa kolminkertaistui vajaan 50 vuoden aikana, ja Lintuatlaksessa näkyy lajin levittäytyminen kohti Pohjois-Suomea. Sepelkyyhky mahdollisesti hyötyy talvien leudontumisesta. Syysmuutto viivästyi neljällä vuorokaudella seurantajakson aikana.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.