Suopöllö on keskikokoinen pöllö, jonka yleisväritys on kellanruskea ja vaalea. Selkäpuoli on tummatäpläinen. Rinta on voimakkaasti tummaviiruinen, kun taas vatsa on viiruton ja valkoinen — vatsan viirutus keskittyy siis pääasiassa rintaan. Siivet ovat pitkät, ja lennossa niissä erottuvat tummat kärjet sekä selvä valkoinen takareuna. Kasvoja korostavat tummat silmänympärykset, ja pyrstössä on leveitä tummia poikkijuovia.
Suopöllö muistuttaa sarvipöllöä, mutta sen silmät ovat kirkkaankeltaiset ja korvatupsut lyhyet ja usein huomaamattomat.
Suopöllö pesii maassa kasvillisuuden suojassa. Se saalistaa sekä päivällä että hämärissä, ravintonaan pääasiassa myyrät mutta myös muut pikkunisäkkäät ja linnut. Laji metsästää matalalla maanpinnan yllä lentäen ja voi tähystää saalista myös korkeammilta paikoilta. Pesimärunsaus vaihtelee myyräkantojen mukaan.
Elinympäristöä ovat suot, niityt, pellot, viljelyaukeat, hakkuualueet ja muut avoimet ympäristöt. Suomessa suopöllöä esiintyy koko maassa, mutta pesimäaikainen painopiste on Pohjanmaalla ja monin paikoin Lapissa.
Suopöllö on pääasiassa nomadinen muuttolintu: linnut etsivät pesimäalueilta runsaita pikkunisäkästiheyksiä, ja alueellisesti pesivien parien määrät vaihtelevat hyvin runsaasti. Euraasialaiset linnut muuttavat muun muassa Länsi- ja Keski-Eurooppaan, Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja eteläiseen Aasiaan, mutta talvihavaintoja tehdään myös Suomessa.
Suopöllö on myös päiväaktiivinen muuttaja. Kevätmuutto alkaa maaliskuun puolivälissä ja päämuutto etenee huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin; syksyn päämuutto ajoittuu syyskuun puolivälistä marraskuun alkuun.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.