Suosirri on pyylevä ja melko lyhytjalkainen sirri, jolla on pitkä, hieman alaspäin kaartuva nokka. Kesäpuvussa aikuisen linnun selkä on ruosteenruskean ja mustan kirjava, rinta harmaajuovainen ja vatsassa erottuu suuri musta laikku. Talvipukuiselta ja nuorelta linnulta musta vatsalaikku puuttuu: niiden rinta on tummatäpläinen ja vatsa valkoinen, ja nuoret linnut ovat yleissävyltään ruskeampia. Koivet ovat oliivinvihreät, nokka musta ja silmän värikalvo ruskea.
Etelänsuosirri eli alalaji schinzii on pienempi ja lyhytnokkaisempi kuin pohjoinen alpina-alalaji.
Suosirri etsii ravintoa lieterannoilta ja matalilta rantavesiltä pitkällä nokallaan. Ravintona ovat erilaiset selkärangattomat eläimet, kuten hyönteiset, nilviäiset ja muut pieneläimet.
Suosirri pesii Tunturi-Lapin karuilla tunturiylängöillä ja palsasoilla, kun taas etelänsuosirri pesii Pohjanlahden rannikon avoimilla rantaniityillä. Muuttoaikoina suosirrejä tavataan lieterannoilla, ulkoluodoilla ja rakkolevävalleilla.
Muuttoaikoina suosirrejä nähdään usein suurina parvina, ja keväällä Suomenlahdella voidaan nähdä jopa kymmenien tuhansien lintujen läpimuuttoja. Syysmuutolla vanhat linnut muuttavat nuoria aikaisemmin.
Suosirri pesii pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa, ja se on runsaslukuisimpia kahlaajia esiintymisalueellaan, joskin maailmankanta on ilmeisesti taantumassa. Suomessa nimialalaji on runsaslukuinen läpimuuttaja ja pohjoisimman Lapin pesimälintu.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.