Tavi on Suomen pienin sorsa, pituudeltaan noin 34–43 cm. Koiraan ruumis on pohjaväritykseltään vaaleanharmaa, pää punaruskea ja poskilla on metallinvihreä alue. Koiraan kyljissä on musta ja valkoinen juova, ja peräpää on kellertävä. Naaras on kokonaisväritykseltään harmaanruskea ja alapuolelta vaaleampi, ja päälaki on tumma. Sekä naaraalla että koiraalla on metallinvihreä siipipeili.
Naaraspukuinen tavi on sekoitettavissa naaraspukuiseen heinätaviin. Tavin nokka on lyhyempi ja tyven sivuilta oranssi, ja sen pää on tasavärisempi. Heinätavilla erottuvat selkeästi vaalea silmäkulmajuova ja tumma silmäjuova, ja heinätavinaaraan nokan tyvessä on vaalea laikku.
Tavi syö selkärangattomia ja vesikasveja. Se viihtyy monenlaisilla kosteikoilla, lammilla, järvillä ja rehevillä merenlahdilla, mutta karttaa yleensä ulkosaaristoa ja kaikkein karuimpia vesistöjä. Tavit voivat pesiä hyvin pienilläkin kosteikoilla ja hyödyntää esimerkiksi majavien tekemiä patoja, ja ne asettuvat nopeasti uusille rakennetuille tai kunnostetuille kosteikoille.
Suomessa tavia tavataan lähes koko maassa saaristosta tunturialueiden kosteikoille, ja se on sinisorsan ohella runsaslukuisimpia sorsiamme.
Kevätmuutto ajoittuu maalis-toukokuulle ja syysmuutto elo-marraskuulle. Rengastusaineiston perusteella suomalaiset tavit muuttavat lounaaseen, ja rengaslöytöjen painopiste on Ranskan rannikkoseudulla.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.