Tikli on siro, peippoa hieman pienempi pikkulintu. Selkäpuoli on kellanruskea, ja vatsapuoli pääosin vaalea, mutta rinnassa ja kupeilla on kellanruskeaa. Päässä erottuu kirkkaanpunainen naama sekä mustavalkoinen kuviointi. Siivellä on leveä kirkkaankeltainen juova, joka näkyy hyvin myös lennossa, ja yläperä on valkoinen.
Tikli käyttää ravintonaan siemeniä, etenkin takiaisista ja ohdakkeista. Se esiintyy pienissä ryhmissä tai isommissa parvissa.
Tikli esiintyy melko yleisenä puistoissa, pihoissa ja muissa ihmisen muuttamissa elinympäristöissä. Se on yleisin Etelä-Suomessa, mutta esiintyy harvalukuisena myös aina Oulun korkeudelle asti, ja tiklejä tavataan harvakseltaan myös maan pohjoisosissa. Levinneisyysalue kattaa suuren osan Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa.
Osittaismuuttaja. Kevätmuutto ajoittuu maalis-huhtikuulle ja syysmuutto syys-lokakuulle; syysmuutto käynnistyy syyskuun puolivälissä ja huipentuu lokakuussa.
Tikli on runsastunut Suomessa pesimälajina sekä Lintuatlaksen että pesimälinnuston linjalaskentojen perusteella, ja lintuasemaseurannassa havaintomäärät ovat yli nelinkertaistuneet seurantajakson aikana. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin kymmenellä vuorokaudella.
Moniin muihin saman suvun edustajiin verrattuna, esimerkiksi vihervarpuseen tai urpiaiseen, tikli on huomattavasti harvalukuisempi.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.