Tilhi on rastaita hieman pienempi ja tukevarakenteinen lintu, jolla on paksu kaula ja suuri pää. Päälaella on tuuhea töyhtö. Ruumis on beigenruskea, alaselkä ja pyrstön tyvi harmaat. Nokka on pieni, päässä on musta kurkkulappu ja silmän kohdalla kapea maski. Siipisulat ovat enimmäkseen mustat, ja siipi- ja pyrstösulkien kärjet ovat keltaiset. Tilhi on äänekäs, ja lentoääni on heleä sirinä.
Kesällä ravintona ovat selkärangattomat eläimet, pesimäkauden ulkopuolella pääasiassa marjat ja siemenet. Tärkeintä talviravintoa ovat pihlajanmarjat.
Tilhi pesii pohjoisen Suomen havu- ja sekametsissä, eikä sillä ole tiukkoja elinympäristövaatimuksia. Yhtenäiset pesimäalueet alkavat Oulun seudulta, ja jo Pohjois-Karjalan eteläpuolella laji on satunnainen pesijä. Loppusyksystä ja talvella parvet kerääntyvät pihamaiden ja esikaupunkien pihlajiin, ja parvet voivat olla satojen yksilöiden suuruisia.
Vaeltava laji, jonka liikkeisiin vaikuttaa ravinnon saatavuus. Pihlajanmarjasato vaikuttaa suuresti sekä pesimäkannan kokoon että talvehtivien lintujen määriin: huonoina marjavuosina tilhet muuttavat nopeasti ja huomaamattomasti Suomesta Keski- ja Etelä-Eurooppaan, hyvinä marjavuosina suurin osa linnuista talvehtii Suomessa.
Pesimälinnustolaskentojen tulosten mukaan tilhen pesimäkanta Suomessa kasvoi noin viisinkertaiseksi neljän vuosikymmenen aikana, joskin 2010-luvulta määrät ovat hieman pienentyneet, ja levinneisyys on laajentunut. Kevätmuutto aikaistui keskimäärin 19 vuorokaudella seurantajakson aikana.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.