Töyhtöhyyppä on kyyhkyn kokoinen kahlaaja, jolla on päälaella pitkä, taipuisa töyhtö. Kauempaa se näyttää mustavalkoiselta, mutta tarkemmin katsottuna päälaki ja rinta ovat mustat, selkä metallinhohtavan vihreä ja alaperä punaruskea. Muu alapuoli on valkoinen. Lennossa erottuvat leveät, pyöreäpäiset siivet, ja lentotapa on heittelehtivä. Keväällä töyhtöhyypän huomaa helposti kieppuvasta soidinlennosta ja kuuluvasta, venyvästä soidinäänestä.
Ravintona ovat hyönteiset, madot ja muut pienet selkärangattomat eläimet.
Töyhtöhyyppä pesii heinä- ja nurmipelloilla, laitumilla, avosoilla ja kosteilla niityillä, tyypillisesti pienissä ryhmissä. Levinneisyys kattaa lähes koko Suomen, mutta maan pohjoisosissa esiintyminen on paikoin harvempaa, ja yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu Kainuuseen ja eteläiseen Lappiin.
Lähimuuttaja, joka talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Kevätmuutto alkaa maaliskuun alkupuoliskolla, ja leutojen talvien jäljiltä ja aikaisina keväinä ensimmäiset muuttajat havaitaan jo helmikuun lopussa. Maaliskuun lopun ja huhtikuun alun takatalvet saattavat ajaa töyhtöhyypän kaltaisia aikaisia kevätmuuttajia pakomuutolle.
Havaintomäärät runsastuivat noin 50 prosenttia seurantajakson aikana, joskin vaihtelua on ollut paljon: määrät vähenivät 1980-luvun alusta ja pysyivät melko alhaisina 2000-luvun alkuun, minkä jälkeen ne ovat 2010-luvun alusta kasvaneet. Kehitys kuvastaa yleistä pesimäkannan kehitystä Etelä-Suomessa, johon vaikuttavat maatalousympäristöissä tapahtuneet muutokset.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.