Tukkakoskelo on hoikkarakenteinen ja pitkänomainen koskelo. Sillä on pitkä ja kapea nokka sekä niskassa harottava töyhtö, ja lennossa siivessä näkyy suuri valkoinen siipilaikku.
Juhlapukuisella koiraalla on vihertävänmusta pää, valkoinen kaularengas, ruskeankirjava rintavyö ja harmaat kupeet, ja nokka on punainen. Naaraalla on vaaleanruskea pää ja vaalea rinta, eikä pään ja rinnan välinen väriraja ole selvä, vaan ruskea väri vaalenee vähitellen; niskassa on harva töyhtö ja nokka on punaruskea.
Koiraan valkoisen siipilaikun poikki kulkee kaksi tummaa juovaa ja naaraan yhden — tämä auttaa erottamaan tukkakoskelon isokoskelosta. Koivet ovat punaiset ja räpylät tummat.
Ravintona ovat pääasiassa kalat sekä selkärangattomat eläimet.
Tukkakoskelo pesii niukkaravinteisissa vesistöissä koko maassa, ja pesä sijaitsee suojaisassa paikassa kasvillisuuden kätkössä. Levinneisyys on yhtenäinen rannikkoalueilla ja saaristossa, missä laji puuttuu lähinnä reheviltä merenlahdilta. Sisämaan kanta keskittyy suurille järvenselille, mutta tukkakoskeloita löytyy kaikenkokoisilta karuilta vesistöiltä, ja lisäksi laji pesii joenvarsilla, erityisesti Pohjois-Suomessa.
Kevätmuutto alkaa maaliskuussa ja painottuu huhti–toukokuulle, ja syysmuutto ajoittuu syys–lokakuulle. Valtaosa kannasta talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimeren alueella, mutta pieni osa jää talvehtimaan Suomeen, lähinnä Ahvenanmaalle.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.