Viiriäinen on pienikokoinen ja pyöreärakenteinen kanalintu, jolla on hyvin lyhyt pyrstö. Höyhenpuvun yleisväri on ruskehtava, ja koko ruumis on vaaleiden juovien kirjoma; päässä on selvä juovakuviointi.
Koiraan kurkussa on tavallisesti musta täplä, kun taas naaraan kurkku on kellanruskea. Nuoret linnut muistuttavat ulkonäöltään naarasta. Koivet ovat vaalean kellan- tai punertavanruskeat, nokka vaaleanruskea ja silmän värikalvo kellanruskea.
Viiriäinen liikkuu enimmäkseen maassa ja lähtee lentoon tavallisesti vasta häirittynä.
Pesä on matalassa maakuopassa kasvillisuuden suojassa. Ravintona ovat siemenet, versot, kasvinosat sekä pienet selkärangattomat eläimet, kuten hyönteiset, etanat ja kotilot.
Viiriäinen viihtyy avoimilla peltoalueilla, laidunniityillä, rantaniityillä, kesannoilla ja muilla runsaskasvustoisilla avomailla. Suomessa lajia tavataan erityisesti suurilla peltolakeuksilla. Levinneisyysalueet ulottuvat Luoteis-Afrikasta ja Etelä-Euroopasta Fennoskandian eteläosiin, Itä-Eurooppaan, Lähi-itään, laajoille alueille Venäjälle ja Keski-Aasiaan.
Yömuuttaja, joka saapuu Suomeen myöhään keväällä tai alkukesällä. Eurooppalaiset linnut muuttavat pääsääntöisesti Afrikkaan, ja viiriäinen talvehtii Afrikassa.
Suomessa viiriäisen esiintyminen on vaihdellut voimakkaasti: laji oli säännöllinen pesimälaji vielä 1900-luvun alkupuoliskolla, kunnes se harvinaistui ja tulkittiin 1980-luvulla Suomesta hävinneeksi. Viimeisten vuosikymmenten aikana se on jälleen palannut pesimälinnustoon.
Pesimäkanta-arvio, lähde: EU:n lintudirektiivin 12 artiklan raportointi.
Aineistot: GBIF (CC0/CC BY), Tilastokeskus sekä Punaisen kirjan verkkopalvelu.